Ajattelutavan muutos sprintistä maratoniin – työterveyspsykologin muistilista poikkeusajan arkeen

Ajattelutavan muutos sprintistä maratoniin – työterveyspsykologin muistilista poikkeusajan arkeen

Koronavirusepidemian aiheuttamat muutokset kuormittavat nyt jollain tavalla ihan jokaisen mieltä. Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö Susanna Paarlahti kokosi muistilistan arkeen poikkeusaikana.

Uutisia ja informaatiota koronavirusepidemiaan liittyen vyöryy tietoomme edelleen kovalla tahdilla. Mieltä painavat huolet sekä tunnemyräkät ovat läsnä nyt monen elämässä.

Työterveyspsykologi Susanna Paarlahti toteaa, että kriisitilanteessa on täysin normaalia kokea huolta, vaikka omassa henkilökohtaisessa elämässä ei suuria muutoksia olisi tapahtunutkaan.

”Olemme empaattisia ja pystymme eläytymään siihen, miltä tuntuisi, jos jokin asia osuisi omalle kohdalle”, Paarlahti sanoo.

Hän huomauttaa, että ihmiset käyvät läpi nyt monia erilaisia tunteita. Ahdistuksen lisäksi koetaan esimerkiksi pelkoa, turhautumista, halua paeta tai päin vastoin velvollisuudentunnetta pysyä tilanteessa paikallaan.

Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila on kriisi, jossa ihmisten epävarmuuden tunnetta lisää se, ettei kukaan tiedä tarkalleen, kuinka kauan se kestää.

”Oletus on, että emme palaa normaaliin vielä hetkeen. Sen vuoksi suosittelen vaihtamaan ajattelutavan sadan metrin juoksusuorituksesta maratoniin. Etätyöntekijöiden kannattaa esimerkiksi oikeasti nyt panostaa työergonomiaan kotona. Ja jos etäperheen arjessa on hankaumakohtia, niihin kannattaa puuttua”, Susanna Paarlahti sanoo.

Työterveyspsykologin muistilista arkeen poikkeusaikana

  1. Älä unohda spontaania keskustelua työkavereiden kanssa. Mikäli olet etätöissä, hyödynnä etäyhteyksiä. Kannattaa jakaa asioita ja tuulettaa ajatuksia.
  2. Muiden ihmisten kanssa keskustellessa kannattaa muistaa, että käsittelemme asioita eri rytmissä. Kriisiaikana voi puhua myös ihan muista asioista kuin koronaepidemiasta, mutta keskustelun vastapuoli ei välttämättä ole valmis vastaanottamaan jotain tiettyä aihetta tietyllä hetkellä. Kokemus on yhteinen, mutta käsittelemme asioita eri tahdissa, mikä on täysin luonnollista.
  3. On hyvä olla aktiivinen ulospäin, mutta toisaalta kannattaa myös välillä ottaa aikaa ja käsitellä asioita itsekseen, vaikka kävelylenkillä.
  4. Kokeile rentoutumisharjoituksia. Jollekin harjoitukseksi sopii vaikkapa se, että katsoo ikkunasta kolmen minuutin ajan ulos ja pitää ajatuksensa vain siinä, mitä näkee juuri sillä hetkellä. Jos ei ole aiemmin tehnyt rentoutumisharjoituksia, niitä olisi hyvä tehdä aluksi vaikka kahdesti päivässä. Rentoutumisen taito kehittyy treenaamalla nopeasti.
  5. Palautumisen tarve on kriisin keskellä tavallista suurempi. Esimerkiksi työorganisaatioissa olisi hyvä pysähtyä miettimään, voiko työtä järjestää nyt siten, että siinä kaikkein kovimmassa sykkeessä ollaan kerralla lyhyemmän aikaa.

Lue lisää Pihlajalinnan palveluista työterveysasiakkaille:
Organisaatiopsykologinen tuki
Psykologisen palautumisen mittaukset