Päänsärky kuriin

Päänsärky kuriin

Jos työpäivä katkeaa toistuvasti päänsärkyyn, kyse on usein joko migreenistä tai lihasjännityksestä. Jotta kipukierteestä pääsee eroon, on tärkeä keskittyä kivun lisäksi sen syihin.

Lähes jokaisella särkee joskus päätä. Riesaksi kipu muuttuu, jos se ilmaantuu usein ja haittaa tai estää esimerkiksi työn tekemisen.

”Jos päänsärky toistuu viikoittain tai kuukausittain, kannatta hakeutua neurologin vastaanotolle, jossa pystytään selvittämään, mistä kivussa on kyse”, sanoo neurologi Janne Lähdesmäki.

Tasaista vai sykkivää kipua?

Yleisimmät syyt työikäisen päänsärylle ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Jännityspäänsärylle on tyypillistä tasainen ja puristava kipu, joka saattaa pahentua jonkin verran päivän aikana. Migreenissä kipu taas on sykkivää ja kohtauksittaista. Kipua ei välttämättä ole lainkaan esimerkiksi aamulla, mutta iltapäivällä särky voi olla niin kova, että ainoa mahdollisuus on levätä hämärässä.

Moni hakeutuu neurologille vasta, kun on kärsinyt pitkään päänsärystä ja pelkää, että sen taustalla on esimerkiksi aivokasvain.

”Päänsärky on hyvin harvoin aivokasvaimen ainoa oire. Neurologin vastaanotolla tämä vaihtoehto voidaan kuitenkin usein poissulkea pelkän käynnin ja kliinisen arvion perusteella,” Lähdesmäki sanoo.

Eroon jännityspäänsärystä

Moni päätetyöläisen päänsärky johtuu kuormittavasta työstä ja lihasjännityksestä. Jos hartiat ja niska ovat jumissa ja istuu päätteen edessä monta tuntia päivässä, voi päätä puristaa tasainen särky.

”Lääkkeillä voi lievittää oloa hetkellisesti, mutta oleellista on puuttua kivun aiheuttajiin, jotta kierre saadaan katki”, Lähdesmäki toteaa.

Ensimmäinen asia on tarkistaa työergonomia: pöydän sopiva korkeus, hyvä työtuoli, integroitu hiiri ja mahdolliset kyynär- ja rannetuet voivat helpottaa tilannetta. Jonkin verran helpotusta voi tuoda myös fysioterapia tai hieronta. Osa saa apua rentoutusharjoituksista tai esimerkiksi joogasta tai pilateksesta.

Vähennä istumista

Lähdesmäki muistuttaa, että yksittäinen keino tuskin tepsii, jos istuu päivittäin neljä tuntia päätteellä, lounastaa välissä ja istuu uuden neljä tuntia paikallaan. Hänen käytännön kokemuksen tuoma ohjeensa asiakkaille on irrottautua koneen edestä vähintään kerran tunnissa. Jo seisomaan nouseminen ja muuta kävelyaskel katkaisevat staattisen jännityksen. Sekin voi auttaa, että osan työpäivästä työskentelee istumisen sijaan seisten.

”Säännöllinen taukojumppa, hyvä työasento ja liikkuminen iltaisin sohvalla olemien sijaan auttavat usein”, Lähdesmäki toteaa. Erityisen hyvää vastapainoa päätetyölle ovat hänen mukaansa sauvakävely ja uinti, joissa molemmilla niska-hartiaseutu on liikkeessä. Myös tanssijumpat voivat tepsiä.

”Nyrkkisäännöksi sopii, että jos työssään istuu paljon, vapaa-ajalla kannattaa istua mahdollisimman vähän”, Lähdesmäki sanoo.

Migreeni iskee nopeasti

Migreenissä kipu tuntuu yleensä sykkivänä ja kohtauksittaisena. Toisilla särky tuntuu toispuoleisena, mutta kipua voi olla myös koko pään alueella. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat usein jo ennen särkyä: olo voi olla väsynyt ja haukotuttava, osalla näkökenttään ilmaantuu näköhäiriöitä, joita sanotaan auroiksi. Kun pääkipu alkaa, se tuo usein tullessaan valo- ja ääniherkkyyttä.

”Monelle paras hoito kipulääkkeen lisäksi on vetäytyä lepäämään hämärään tilaan, jossa on mahdollisimman hiljaista”, Lähdesmäki toteaa.

Usein migreeniin liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Kun kipu alkaa hellittää, jäljelle jää tavallisesti väsymys ja voimattomuus. On tyypillistä, että olo normalisoituu vasta yöunen aikana.

”Migreeni on hyvälaatuinen sairaus, mutta pahimmillaan se voi heikentää merkittävästi elämänlaatua. Se on esimerkiksi nuorten aikuisten yleisin syy olla pois töistä”, Lähdesmäki sanoo.

Kuormittava työ voi altistaa migreenille

Lähdesmäen mukaan suurimmalla osalla migreenipotilaista kohtaukset tulevat harvoin ja talttuvat tavallisilla, reseptivapailla tulehduskipulääkkeillä ja levolla. Jos kohtauksia kuitenkin on viikoittain, voi lääkäri määrätä niin sanotun estohoidon, jolloin lääkkeen tarkoitus on estää migreenikohtausten ilmaantumista.

Myös hormonaalisilla tekijöillä on merkitystä migreenissä, sillä migreeni voi ilmaantua säännöllisesti esimerkiksi tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa. Osalla taas kohtauksen voi laukaista stressi, valvominen tai alkoholinkäyttö. Monet kokevat ruokavaliolla olevan merkitystä, mutta yksittäisten ruoka-aineiden, kuten suklaan tai mausteiden, ei ole tieteellisesti todettu laukaisevan migreenikohtausta. Varmaa on Lähdemäen mukaan kuitenkin se, että nykyajan hektinen ja kuormittava työelämä ei ainakaan vähennä migreenin ilmaantuvuutta, vaan voi päinvastoin altistaa sille.

Lähdesmäki sanoo, että kysymykseen, mistä migreeni johtuu, ei toistaiseksi ole tyhjentävää vastausta. Kyseessä on monitekijäinen sairaus, jossa osuutensa on niin perinnöllisyydessä, hormoneilla kuin elämäntilanteellakin.

”Oleellista on oppia tuntemaan oma migreeninsä esimerkiksi migreenipäiväkirjaa pitämällä, jolloin voi päästä käsiksi juuri oman migreenin laukaiseviin tekijöihin”, Lähdesmäki toteaa.

Sietämätön särky tarvitsee heti hoitoa

Jos aiemmin kokematon päänsärky alkaa yhtäkkiä sietämättömällä voimalla, eivätkä lääkkeet auta, on Lähdesmäen mukaan hakeuduttava päivystykseen.

”Jos päänsärky on aiempaa huomattavasti voimakkaampi ja estää tavalliset askareet, on selvitettävä, ettei kyse ole esimerkiksi aivoverenvuodosta, joka vaatii nopeaa hoitoa”, Lähdesmäki sanoo.

Vaikka aivoverenvuoto on melko harvinainen, on jokaisen hyvä tuntea sen merkit: toispuolihalvaus, puhe- ja näköhäiriöt, alentunut tajunta ja usein näihin liittyvä päänsärky.

”Jos näitä havaitsee läheisellään, on syytä soittaa aikailematta ambulanssi”, Lähdesmäki toteaa.

teksti: Tiina Laaninen