7.10.2020 Pihlajalinnan kumppanikunnat hyötyvät yhteistyöstä monella eri mittarilla

Pihlajalinnan yhteisyhtiömallilla on pystytty esimerkiksi pysäyttämään yhteistyökuntien sote-kustannuskehityksen kasvu ja jopa laskemaan kustannuksia.

Pihlajalinnan yhteistyökuntien sote-nettokäyttökustannusten keskimääräinen kehitys on yhteistyön aloittamisen jälkeen hidastunut 4,5 prosentin kasvuvauhdista 0,1 prosenttiin. Laskelmassa yhteisyhtiöiden keskimääräistä kustannusindeksin kehitystä on tarkasteltu kolme vuotta ennen yhteistyön aloittamista ja viisi vuotta yhteistyön aloittamisen jälkeen. Sote-nettokäyttökustannusten kasvu on ollut Pihlajalinnan kumppanikunnissa viime vuosina muuta Suomea huomattavasti maltillisempaa.

Yhteisyhtiöt maksavat kunnille merkittäviä osinkoja. Esimerkiksi vuonna 2019 yhteisyhtiöt maksoivat kumppanikunnille osinkoja noin 4,4 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöiden osakemyyntien mahdollistamat tuloutukset ovat tasapainottaneet kuntien taloutta.

Yhteistyön kokonaistaloudelliset vaikutukset näkyvät myös kumppanikuntien vuosikatteiden positiivisena kehityksenä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi esimerkiksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate sisältää yhteisyritykseltä saadut osingot ja osakemyyntivoitot.

Pihlajalinnan kumppanikuntien vuosikatteet ovat kehittyneet yhteistyön myötä erittäin positiivisella tavalla. Kun verrataan keskimääräistä asukaskohtaista vuosikatetta kolmelta vuodelta ennen yhteistyön aloittamista yhteistyön aikaisiin vuosiin, kate on kasvanut kumppanikunnissa jopa satoja prosentteja. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa keskimääräinen asukaskohtainen vuosikate on kasvanut 631 prosentilla ja Kuortaneella 274 prosentilla.

Kuntien ja Pihlajalinnan yhteistyön vaikutukset

Tyytyväiset asiakkaat

Pihlajalinna panostaa asiakastyytyväisyyden jatkuvaan kehitykseen, mikä näkyy myös asiakastyytyväisyysmittauksissa kumppanikunnissa. Yhteisyritysten asiakastyytyväisyys on säilynyt kiitettävällä tasolla kaikissa yhteisyhtiöissä, ja tyytyväisyysindeksi (HappyOrNot) on parantunut vuosittain keskimäärin 1,3 prosenttia.

Tyytyväisyys heijastuu Pihlajalinnan palvelun vahvasta laadusta ja kattavasta saatavuudesta. Pihlajalinna on onnistunut vahvistamaan kumppanikuntiensa lähipalveluita ja tuonut asukkaiden käyttöön myös nykyaikaisia etävastaanottopalveluita.

Lisätiedot
toimitusjohtaja Joni Aaltonen

Soittopyynnöt viestinnän kautta:
viestintäpäällikkö Taina Lehtomäki
puh. +358 50 451 3678
taina.lehtomaki@pihlajalinna.fi

Pihlajalinnan ja kuntien yhteisyhtiöt

Yhteisyhtiöllä tarkoitetaan Pihlajalinnan ja kunnan tai kuntayhtymän perustamaan yritystä. Pihlajalinnan mallissa Pihlajalinna omistaa yhteisyhtiöstä enemmistöosuuden, ja kunta tai kuntayhtymä jäljelle jäävän osan. Kunta on vahvasti mukana päätöksenteossa.

Malli tuo yhteiskunnalle hyvää monta eri kautta. Kun yhteinen yritys tuottaa voittoa, osa siitä kiertää verotuottoina takaisin paikalliselle yhteisölle. Kunta saa myös suoraan oman osuutensa voitosta ja voi käyttää rahat haluamiinsa kohteisiin. Lisäksi yhteisyhtiön toiminnan hinta kunnalle on matalampi kuin aiemman puhtaasti julkisen toiminnan.

• Jämsän Terveys, Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut
• Jokilaakson Terveys, Jokilaakson sairaala, Jämsä
• Kolmostien Terveys, Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveyspalvelut
• Kuusiolinna Terveys, Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) ja Soinin sosiaali- ja terveyspalvelut
• Mäntänvuoren Terveys, Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut